STATISTICS OF GAME 28.01.1999

Tulosten valossa eilinen oli ylisanojen arvoinen ilta! 
Ottelu päättyi viime sekunnin maalilla voitoksemme 10-9.

Ottelu oli selvästi kolmijakoinen. Ensimmäiset kaksi 
minuuttia me veimme ja vastustaja vikisi, peli oli 
heti 2-0. Seuraavat 45 minuuttia olivat karmeaa katsottavaa 
ja vain vastustajan molarin surkeus ja oman molarin (Mika) 
kohtuulliset torjunnat pitivät eron parissa maalissa. 
Kun peli sitten kääntyi loppua kohti (8-5 naapurille, 
aikaa n. 10-15 minuuttia), alkoi kokemus ja usko omiinkin 
kykyihin vaikuttaa. 

Koska puolustus ei ollut toiminut, seurasi vaihtoehto b, 
hyökkäys on paras puolustus. Vastustajaan iski hillitön 
paniikki saatuamme pari pikamaalia. Tsemppiä löytyi kummasti 
kesken pelin, Mika muuttui ohittamattomaksi muuriksi ja 
laukaukset satelivat solkenaan kohti vastustajan maalia. 
Vastustaja toipui vielä hetkeksi pari minuuttia ennen lopua, 
mutta varmalta näyttänyt tasapeli ei kääntynyt Mikan loistavien 
torjuntojen ansiosta tappioksi vaan Uuno vapauttikin Karin 
maalintekoon viimeisillä sekunneilla.

Kari oli kuin Risto Jalo (Ilves) vuoden -95 finaaleissa, 
rampa mies tuli ja ratkaisi pelin. Kari satutti olkapäänsä 
hetkeä aikaisemmin ja lopussakin käsi roikkui vaivoin mukana, 
maali tehtiin selkä maalia päin ja itse pallon perässä verkkoon!

Hyvistä fiiliksistä pääsivät osallisiksi allekirjoittanut ja 
muut jo kehutut ja vielä kehumattomat Petri (taisteli kuin leijona 
ja oli puolustuksen tukipilari), Tape, Hiltsi, Pekka (saa taas 
kutsua Yläpöysäksi), Sampe ja Repe (teki hienon paluun sairaslomalta).